Töitä töitä töitä..

on tiedossa. Eipä ehdi ompelemaan. Noiden vaippapussien jälkeen en ole saanut mitään aikaiseksi. Eipä noita vaippakankaitakaan ole juuri jäljelläkään, joten kangastilausta pitäisi laittaa menemään.

Empun päivät päiväkodissa on menneet ihmeen hyvin. Aamuisen eroitkun jälkeen poika viihtyy päiväkodissa ilman suurempia kitinöitä. Kestovaippailukin on siellä onnistunut lukuunottamatta yhtä päiväunien aikaan sattunutta ohivuotoa. Muuten on vaipat pitäneet. Aattelin, että voisi kokeeksi ommella aio-vaippoja lisää, vaikka oon kyllä täyttäny taskuvaipat valmiiksi ennen hoitoon vientiä, ettei siellä tarvi hoitajien niiden kanssa pulailla.

Eikä tälläkään kertaa enempää, kun mitään ihmeellistä ei oo sattunu.

Lyhyt päivitys

Eilen ompelin kolme vaipan kuljetuspussia pul-kankaiden jämäpaloista päiväkotiin. Kaikki on erikokoisia ja näköisiä. Kaikissa Kam-nepparit pussin suussa ja pieni narulenkki kulmassa kantamista varten. Toki siitä pussit saa myös naulaan roikkumaan. Empulle sattui onneksi sellainen omahoitaja, joka on kestovaipattanut pari omaa lastaan, niin on tuttu juttu. Mutta eipä nuo toisetkaan hoitajat suhtautuneet kestovaippoihin kielteisesti.

Emppu siis aloitti tänään päiväkodissa ja hienosti oli päivä mennyt paria pientä kitinää lukuunottamatta.

Tästä se sitten lähtee; uudet kuviot arjessa.. Tällä kertaa ei tän enempää, pyykin pesu odottaa.

Ripuli voitettu..

ainakin Empun osalta. Eilen aamulla päästiin vihdoin viimein ihan oikeasti kotiin. Toissa iltana sairaalassa oltiin miehen kanssa hyvin hyvin onnellisia kun pojalla tuli oikeat kakat housuun, eikä ripulia enää. Naurettiin ettei olla ikinä oltu niin onnellisia, kun on nähty paskaa.

Poika voi siis hyvin ja ruoka maistuu. Ihan kivalta näyttää siis. Vielä perheessa tuo paska tauti jyllää, mutta parempaan suuntaan menossa kaiketi jo. Raskas viikko kaikin puolin, kaikille.

Mä olin tänään töissä, jäikin tuossa kolme työpäivää väliin, kun olin yötä päivää sairaalassa. Nyt on vähän puhki olo, mut kaipa se tästä elämä palaa uomiinsa.

Emppu kävi iskän kanssa tutustumassa päiväkotiin ja huomenna uudestaan. Mä meen töihin, joten en pääse mukaan, mutta perjantaina mennään porukalla kun oon vapaalla.

Mitään en oo ommellu, kun ei oo ollu aikaa eikä suuremmin kiinnostustakaan. Harkinnassa on kyllä kankaiden tilaaminen, mutta se saa odottaa tonne kuun loppuun. Täytyis käydä tuo Empun vaippavarasto läpi ja katsella, josko niistä osan möis pois. Eipä tuo oo kestoilukaan innostanut viime päivinä. Vielä en oo päässy edes keskustelemaan päiväkodin työntekijöiden kanssa vaipoista. Täytyy sit perjantaina ottaa puheeksi. Toivon kyllä oikeastaan kovasti, että Emppu oppis päiväkodissa pottailun salat ja päästäis vaipoista kokonaan eroon.

Tässä tän hetken aatteet, nyt ei tuu muuta mieleen.

Valitettavasti en saanut tähän kakkasisältöiseen postaukseen hajuja mukaan, mutta jokainen varmaan muistaa em. hajun. Niin, joo.. Eihän tässä oo ääniäkään..

Oksennusta ja ripulia..

kuuluu meidän perheeseen. Tää pöpö taisi tulla Turun reissulta kotiin tuliaisiksi. Mulla nimittäin alkoi kivistään vatsaa viikko sitten kun oltiin tulossa Turusta. Oksetti ja vatsa kurras monta päivää. Emppu sit oksensi maanantain ja tiistain välisen yön ja sitten alkoi ripuli. Sitä on sit tullu tähän asti ihan kiitettävästi. (En kyl tiedä ketä tuosta pitäisi kiittää) Keskiviikkoiltana sitten soitin päivystykseen, kun Emppu oli ihan väsynyt.

Päivystyksessä oltiin sit klo 22.30 illalla ja osastolle päästiin n. klo 3:n aikaan yöllä. Emppu oli päässyt jo kovasti kuivumaan, vaikka juotin kotona kaikkea mahdollista nestettä Osmosalista lähtien. Poika pääsi tippaan ja pikku hiljaa alkoi olo kohenemaan. Pari yötä oltiin sairaalassa ja eilen illalla sitten päästiin kotiin, mutta tänä aamuna piti tulla sitten taas kokeisiin. Ja arvot oli sen verran huonot, että Empulle laitettiin tippa jälleen. Illalla otettiin uudet verikokeet ja vieläkin arvot oli vähän liian huonot. Verikokeita on otettu pari kertaa päivässä. Ollaan siis taas täällä osastolla yötä ja aamulla tilannetta katsotaan uudelleen.

Tämän lisäksi kotona sairastaa Empun isosisko. Joten kamalan kivat fiilikset ei oo. Mihinkään muuhun ei pysty, kykene, ehdi kuin hoitamaan sairaita. Tai tekemään olon hiukan paremmaksi. Harmittaa, eikä mikään innosta tällä hetkellä.

Ja tähän tunnelmabiisi: http://www.youtube.com/watch?v=_PbWsF-8aJU

Ompelurintamalla nyt ollu hiljaista

En ole ehtinyt ommella vähään aikaan mitään. Keräsin punaherukat pensaista viime viikolla ja mehustin ne. Eilen sain kerättyä mustaherukat ja pitäisi huomenna mehustaa. Vielä odottaa yksi pensas valkoherukkaa, tosin ne saattaa olla sitten jo ylikypsiä. Sitten pitäisi ehtiä keräämään karviaismarjat..

Perjantaina ajeltiin taas Turkuun. Tällä kertaa ei menty laivaan, vaan käytiin täällä. Siellä oli sinä iltana esiintymässä Kari Tapio, Tapani Kansa, Martti Servo ja Paula Koivuniemi. Mertti Servoa me mentiin sinne kuuntelemaan, mutta menihän noi muutkin siinä sivussa. Oli ihan hauska käydä tuulettumassa. Mukanamme oli miehen kaveri. Kiitokset hälle seurasta ja ukulelen viristyksestä! Ostettiin tytölle nimittäin kitaran kaveriksi ukulele.

Takas tullessa käytiin Kasvihuoneilmiössä ja mukaan sieltä lähti miekka koristeeksi seinälle, olkalaukku minulle ja Empulle puuauto.

Tänään olin töissä omalla työpaikallani ekaa päivää. Jollakin tavalla sielläkin on muutoksen tuulet puhaltaneet. Ihmisiä vaihtunut jne. Hieman sekavin tuntein sinne palaa..

Empulla on huomenna ensimmäinen tutustumispäivä päiväkotiin. Mennään sinne klo 10 aamulla. Iltapäivällä onkin sitten neuvolassa käynti. Et tällaisia meille kuuluu..